maanantai 26. maaliskuuta 2018

Äänestämisen koetut kustannukset erottavat äänestäjät niistä, jotka eivät äänestä

Päätöksentekoon vaikuttavat monet alitajuiset asiat, joista äänestäjät eivät ole lainkaan tietoisia. Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että äänestyspäätöksen ja äänestysreissun tekemiseen menee aikaa ja vaivaa. Toisin sanoen äänestämisestä tulee äänestäjälle kustannuksia. Nämä kustannukset saattavat jonkin verran vaihdella eri ihmisten välillä. Osalle päätöksenteko on helppoa ja osa pääsee kävellen äänestyspaikalle. Tämä vaihtelu on kuitenkin pientä sen rinnalla miten suuriksi kustannuksiksi (=harmeiksi) ihmiset nämä kokevat. Koetut kustannukset ovat subjektiivisia. Siinä missä joku toinen voi nauttia kävelystä äänestyspaikalle, toinen kokee sen rasittavaksi. Yksi nauttii tuntikausien päätöksentekoprosessista, vertailusta ja tiedonhakemisesta ja toinen ahdistuu päätöksenteon vaikeuden edessä.

Vaalimuusan tutkimuksissa (Presidentinvaalit 2018, Kuntavaalit 2017, Eduskuntavaalit 2015 ja eurovaalit 2014) äänestämisen kustannukset on jaettu ajallisesti kolmeen ryhmään: Päätöksentekokustannukset tulevat ennen äänestystä, äänestysajankohtaan liittyvät äänestysreissun kustannukset ja äänestyksen jälkeiset kustannukset liittyvät lähinnä katumiseen. Inhimillisiä kustannuksia ovat: aika, vaivannäkö ja psykologinen harmi (hankaluus tai katuminen). Tutkimusten mukaan ihmiset ovat valmiit menemään aika pitkälle välttääkseen katumista ja siksi katumisen pelko on otettu mukaan kustannuksiin. Perinteisesti mielletty kustannus eli raha on otettu myös huomioon äänestysreissun kohdalla.


MITEN ÄÄNESTÄJÄT JA EI-ÄÄNESTÄJÄT EROAVAT TOISISTAAN ÄÄNESTÄMISEN KUSTANNUSTEN SUHTEEN


Äänestäjät ja ei-äänestäjät eroavat merkittävästi toisistaan siinä miten suurina he kokevat äänestämisen kustannukset. Monelle äänestäjälle päätöksenteko tuntuu hauskalta ja äänestysreissu on kiva iltapäiväkävely, sen sijaan monet ei-äänestäjät potevat suurta päätöksenteon tuskaa ja kokevat äänestysreissun rasittavaksi.

Ei-äänestäjien kokemat kustannukset ovat suurempia kuin äänestäjien kokemat kustannukset kaikissa muissa kohdissa paitsi ehdokasvalintaan kuluva aika ja vaiva. Tämä on luonnollista, sillä jos ei aio äänestää, ei ehdokasvalintaan kuuluva aika tai vaivakaan tunnu isolta asialta. Kaikkein mielenkiintoisinta kuviossa on kuitenkin epävarmojen äänestäjien kokemat muita suuremmat kustannukset. Silloin kun miettii äänestäisikö vai ei kustannukset ovat suurimmillaan, silloin kun on jo päättänyt äänestää tai ei todellakaan aio äänestää, eivät kustannuksetkaan tunnu niin suurilta. Tämä on hyvä osoitus psykologisista äänestämiseen vaikuttavista tekijöistä, sillä ei ole luultavaa, että eriryhmien kohtaamissa kustannuksissa olisi faktisesti isoja eroja. Subjektiivisesti koetut kustannukset toimivat kuitenkin äänestämisen esteinä. Tutkimuksessa kysyttiin kuinka suuria kustannukset vastaajien mielestä olivat ja skaalana käytettiin ei lainkaan haittaa / jonkin verran haittaa / paljon haittaa. Alla olevaan kuvioon on yhdistetty jonkin verran + paljon haittaa:






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti